keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Aamuvoimistelua jäätyneillä pitkospuilla..

 ..suolla taapertaessa usein tulee kaikennäkösii biisei mieleen ja koko
tämän aamureissun soi päässä Tapio Rautavaaran Peltoniemen Hintriikan surumarssi.
 'On suo, pitkospuut.
Tienä on vain pitkospuut
Ja ne vie luokse töllin harmaan,
Töllin huolen harmaan.'

 Hän sai köyhyyden,
Osakseen sai köyhyyden.
Vierahaks joskus hallan varmaan,
Joskus hallan varmaan..
 'Siivet lisättiin, jotta enkelit voisi erottaa ihmisistä.'
No mulle tulee kyllä helvetin kylmä katsoessani kuvaa.
mutta erikoisia muotoja sitä kylmällä ilmalla syntyy.
 ..ja tottahan sitä sieniäkin vielä..iloista mieltä :),
Kummiski, vihdoin se pakkanen tänneki tulee ja hyvä niin sillä odotellen jo
ensikesää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti