Ripovuori

Ripovuori sijaitsee Kokemäenjoen rannassa ja sen laki on 36 metriä joen pinnan yläpuolella
ja sieltä on laaja näköala jokilaaksoon. Paikka täyttää kaikki ne vaatimukset,
jotka muinaisajan ihminen asetti merkkipaikalle. Ei ole ollenkaan mahdotonta,
vaikka Ripovuori olisi Huittisten alueella ensimmäinen paikka, jossa ihminen on oleskellut.

Vanhemmat huittislaiset muistavat vielä Ripovuorella olleen pronssikautisia hautaröykkiöitä
eli hiidenkiukaita. Valitettavasti meidän vuosisatamme huittislaiset ovat ne
ymmärtämättömyydessään kokonaan tuhonneet ennen kuin niissä ennätettiin tehdä arkeologisia kaivauksia.

Nuorison kokoontumispaikka Ripovuori on ollut jo kauan. Jonkinlainen tanssilavakin siellä on ollut
jo vuosisadan alkupuolella. Juhannusaattona 1939 pidettiin silloisen nimismiehen Wäinö
Sjömanin aloitteesta Ripovuoren "löytäjäisjuhla", jossa vuorta pyrittiin tekemään tunnetuksi
matkailukohteena. Vakinainen huvipaikka vuoresta tuli vuonna 1942, jolloin silloinen
aseveliyhdistys rakensi tanssilavan. Juuri tällöin hävisivät viimeisetkin
hiidenkiukaiden jäännökset, kun lava rakennettiin osittain niiden päälle ja kivet
käytettiin betonin täytteeksi. Kun aseveliyhdistykset sodan jälkeen lakkautettiin,
tanssilava siirtyi sotainvalideille, jotka pitivät siellä huvitilaisuuksia joka
kesä kunnes lava tuhoutui tulipalossa keväällä 1998.

Oma mielenkiintonsa liittyy Ripovuoren nimeen. Sen lähellähän on kokonainen ryväs
ripo-alkuisia paikannimiä, on Ripo-oja, Riposuo, Riposilta jne. Tunnettu nimistöntutkija,
prof. Viljo Nissilä esitti aikoinaan arvelun, että ripo-sana saattaisi pohjautua johonkin
germaaniseen sanaan, mahdollisesti henkilönimeen. Luultavasti sana on niin vanha, että sen
alkuperää on mahdoton selvittää. Tämäkin osoittaa, kuinka vanhasta merkkipaikasta on kysymys.
(1 kuva 8mm 3 yhdiste..)