torstai 24. marraskuuta 2011

..Tähdet, tähdet.

 ..Taivaan ilmiöitä on mukava kuvata, tiedä mitä milloinkin kameraan tarttuu.(kuvassa auton takavalot:))
 Jalusta, siis täysin ehdoton, kun valotetaan pitkään, ellet sattumoisin ole joku robottikäsi.ja lankalaukaisin myös melko tärkeä.
 valotusaikoja ja aukkoja kannattaa vaihdella ja testailla että millaista saa näkymään.Jokainen reissu opettaa aina jotain uutta.Ja melko tärkeää on myös että menee mahdollisimman valottomaan paikkaan ettei heijastu mistään enempiä valoja.Hyvät laitteet parantavat tietysti onnistumisia, mutta myös hinnoiltaan tyyriitä, halvemmallakin pääsee juoneen mukaan.Kuvaussää nyt on tietenkin myös hyvin tärkeä elementti.
ja myös käydessäni reissulla ehdottomana pidän otsalamppua, taskulamppukin käy.

Linnunrata on havaittavissa parhaiten pimeänä yönä kaukana valosaasteesta. Silloin se on paljain silmin nähtävissä vaaleana utumaisena nauhana, joka kulkee yötaivaan halki.No tuossa ehkä hieman sitä näkyy.
Tällaista tänään, ehkä huomenna jotain muuta.ylläolevat kuvat kuvattu Samyang 8mm Fisheye halpiksella.

keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Aamuvoimistelua jäätyneillä pitkospuilla..

 ..suolla taapertaessa usein tulee kaikennäkösii biisei mieleen ja koko
tämän aamureissun soi päässä Tapio Rautavaaran Peltoniemen Hintriikan surumarssi.
 'On suo, pitkospuut.
Tienä on vain pitkospuut
Ja ne vie luokse töllin harmaan,
Töllin huolen harmaan.'

 Hän sai köyhyyden,
Osakseen sai köyhyyden.
Vierahaks joskus hallan varmaan,
Joskus hallan varmaan..
 'Siivet lisättiin, jotta enkelit voisi erottaa ihmisistä.'
No mulle tulee kyllä helvetin kylmä katsoessani kuvaa.
mutta erikoisia muotoja sitä kylmällä ilmalla syntyy.
 ..ja tottahan sitä sieniäkin vielä..iloista mieltä :),
Kummiski, vihdoin se pakkanen tänneki tulee ja hyvä niin sillä odotellen jo
ensikesää.

tiistai 30. elokuuta 2011

Kärmeorvonmäki, ym..

aamusumu klo 6:15

Tämän kesän ainoa käärmehavainto

..vielä on kesää jäljellä.

 Mahdollinen kuppikivi sijaitsee Metsämäen kylätontin koillispuolella,
raviradan portin pielessä, hevosmuistomerkin juurella olevalla pienellä
kalliopaljastumalla.
Kuperan kallion korkeimmalla kohdalla ja siitä luoteeseen on epämääräisiä
matalia, kuopaneita. Ne voivat olla luontaisia, mutta muutamat (2-5)
eroavat säännöllisen muotonsa ja sileän pohjansa takia. Niiden laajuus
on 6-7 cm ja syvyys noin puoli senttiä. Ne eivät ole säännöllisessä muodostelmassa.
(museorek.)

 Kärmeorvon kivijatan löytää, kun ajaa pari kilometriä Parmaharjulta
lähtevää metsäautotietä.
Matkan varrella on Liedon viimeisen suden muistomerkki.



 Kalliorinteen päällä noin puolen kilometrin matkalla
kulkeva matala kiviaita on mysteeri.Useat asiantuntijat
ovat vuosikymmenten varrella käyneet paikan päällä
yrittäen selvittää sen tarkoitusta.
 On sanottu, että Kärmeorvon kivijatan tarkoitus on
ollut puolustuksellinen.Se on saattanut olla pakopaikka
tai tähystyspaikka, jolta on tiedotettu vihollisen liikkeistä.
Joku on ehdottanut, että kivijatan kohdalla on kulkenut kahden
kylän raja.Tai paimenet ovat saattaneet rakentaa sen ajankuluksi.
Saalistukseenkin rakennelma on voinut liittyä.
Lieto-Seura pystytti kivijatan kohdalle rinteeseen muistomerkin
vuonna 1983.Seuran sihteerinä vuodesta 1975 yhtäjaksoisesti toiminut
Tenho Siljamäki on ottanut muinaisen rakennelman omakseen.






(tex..turun tienoosta)

maanantai 8. elokuuta 2011

Paimio, Penimäki

Kaksi hautaröykkiötä, pronssikausi

 Alueelle johtaa merkitty polku.

Penimäen eteläpäässä on kaksi kalliopinnalle rakennettua pronssikauden hautaröykkiötä, joista toinen on tutkittu ja ennallistettu vuonna 1926.


 Tutkittu röykkiö on metrin korkuinen, tasalakinen, pyöreä ja halkaisijaltaan 14–15 m.










Sen reuna on tehty päällekkäin asetetuista laakakivistä. Tutkimusten yhteydessä röykkiön rakenteeseen todettiin kuuluvan kahdeksan pystykiveä.
..ja tässä toinen.

torstai 28. heinäkuuta 2011

Pansio..gas ball

 Tupakoinnin lopettaminen on vaikeaa, sillä tupakointi aiheuttaa riippuvuutta monella tasolla. Fyysisten oireiden lisäksi sosiaaliset ja psyykkiset oireet voivat olla jopa vaikeampia hallita.
 Helium on kevyempää kuin ilma, vaikkakaan ero ei ole niin suuri kuin veden ja ilman välinen painoero. Litra heliumia painaa 0,18 grammaa ja sama määrä ilmaa reilun gramman.
 Kaasupallon kohoaminen johtuu nosteesta, samasta ilmiöstä, joka saa kaarnalaivat, kylpyankat ja ilmalla täytetyt pallot kellumaan vedessä.


 Tyypillisesti ääni etenee ilmassa joka suuntaan kulkevina palloaaltoina. Siten kuulija kuulee ensin ne ääniaallot, jotka ovat tulleet hänen korvaansa suoraan äänilähteestä. Myöhemmin hän voi kuulla myös muuhun suuntaan lähteneen mutta jostakin rajapinnasta heijastuneen äänen, kaiun.
 Esteet ovat erilaisista keinotekoisista ja luonnonmateriaaleista koottuja rakennelmia,
joiden yli hevosen on tarkoitus hypätä esimerkiksi esteratsastuksessa (rataesteet)
sekä kenttäkilpailun maastoesteosuudella (maastoesteet).













ja maisema oli sitten tällainen.

Vuorelan kuppikivi

Kohde on matalahko kallio, jossa on kolme kuoppaa keskellä kalliota.




 Kuppikivet ovat muinaisjäännöksiä, kiviä tai kalliopintoja, joissa on yleensä useita
suhteellisen pyöreitä koloja, niin sanottuja uhrikuoppia.Kolot on tehty viimeistään rautakaudella,
mutta ei tiedetä miten. Suomessa kuppikiviä on varsinkin maan länsi- ja eteläosissa.
Suomesta tunnetaan yli 350 kuppikiveä. Niiden käyttö on jatkunut historialliseen aikaan,
syrjäisillä paikoilla 1900-luvulle.Tällöin niiden niiden käyttö on liittynyt
esimerkiksi sairauksien parantamiseen.



Kuopat ovat peräkkäin, niitä yhdistää uurre, joka jatkuu kuopista edelleen
alaspäin. Kupit ovat kooltaan 60x30-45x15 mm








 
Kivien kuoppien merkityksestä on useita oletuksia ja kansanperinteitä.Usein kivet
ovat uhripaikkoja. Uhreja, kuten viljaa, jätettiin kiven koloihin suvun vainajille,
haltijoille tai maahisille sato- ja pyyntionnen toivossa. Jotkut uskoivat,
että kuoppiin jääneellä sadevedellä on parantava vaikutus.
Loitsuissa myös kipuja ja vaivoja karkotetaan kiven reikiin.
Ruotsissa kuppikivien katsotaan olleen käytössä jo kivi- ja pronssikaudella.
Niiden on oletettu liittyneen auringonpalvontaan ja hedelmällisyysmenoihin,
myöhemmin myös vainajien palvontamenoihin.

keskiviikko 27. heinäkuuta 2011

Piruntätimäki, Maalun näköalatorni, pirunpelto ja näköalakallio.Karunassa päin.

Tuossa sitten se Piruntätimäki kauempaa ja 8mm fisheyella ei voi ihan päätellä minkä kokoisesta kalliosta olikaan kyse.


 Olihan sinne melkoinen kiipeäminen mutta pakkohan se oli mennä.
Tämä on suosittu kiipeilijöiden kallio.Ensin mietittiin mistä sinne oikein
pääsee ylös mutta menihän sieltä polku sivusta, hieman kyllä hankalaa
kiipeillä kun oli märkää ja sammaleet tippuilivat vain. tuosta --->       
voi hieman päätellä kallion kokoa.



No tällaisen maiseman vuoksi sitä kyllä jaksaa kiivetä korkeammallekin..



..ja sitten matka jatkui Maalun näköalatornille.Maalun näköalatorni on osa EU-varoin toteutettua Karunan Unelma hanketta.
Näköalatorni nousi vanhan ilmavalvontatornin paikalle Maalunmäen korkeimmalle
kalliolle.















Karunalaiset lotat päivystivät tornissa talvisodan ja jatkosodan ajan.
Tornista näkyi kauas merelle Paraisille sekä Nauvoon ja hyvällä säällä saattoi
ihailla Turun tuomiokirkon tornia.



Nyt samaisella historiallisella paikalla sijaitsee näköalatorni, josta voi yhä
ihailla paikkakunnan kauniita maalaismaisemia. Näkyvyys tosin ei taida enää yhtä
pitkälle yltää!



Pirunpellonpolku lähtee Maalunmäen näköalatornin lähimaastosta.
Polulle on viitoitus ja sen varrelta löytyy mm. suuri pirunpelto.


 Tässä Pirunpellon keskikohta..



Sammaloitunut kivipelto vie Paratiisimäelle, josta on huikaiseva näköala Maalunlahdelle. Luolaa emme löytäneet, mutta ei se haitannut sillä paljon muuta kyllä näkyi.



 Tässä oli hyvä paikka syödä eväitä ja ihastella merta.
Laiturilla mukavasti alkoi tuulemaan ja se oloa virkisti.



kyltti sen kertoo.jotenkin tulee mieleen Karjalan vaakuna.
 Karunan kirkko on vuonna 1908-1910 rakennettu harmaakivikirkko,
joka edustaa tyylisuunnaltaan kansallisromantiikkaa. Kirkon on suunnitellut
Josef Stenbäck. Alttarimaalauksen on suunnitellut Ilmari Launis. Kirkko
sijaitsee merenrannalla Karunan kartanon kupeessa.


..ja tietysti hautuumaallakin reissun päätteeksi.
 mahtavat maisemat olivatten.

tiistai 12. heinäkuuta 2011

Piispanristi

Kohde sijaitsee metsää kasvavalla soramäellä Skanssin alueella hautausmaan kaakkoispuolella,
vanhan VT 1:n ja Helsingin moottoritien välissä olevien Sorakadun ja Skarppakullantien välissä.








Mäen päällä on noin 1,5 m korkea kivi, jonka kylkeen on hakattu kuva -
puoliympyrän päältä kohoava risti.

















Perimätiedon mukaan
(A. Björckin muistiinpano vuodelta 1881) paikalla olisi ryöstömurhattu piispa:Tullessaan Kuusistosta Turkuun yllätti piispan jano. Hän poikkesi Kärkisten taloon,
jossa lapset antoivat juotavaa. Palkkioksi piispa antoi kultarahan.





Näytettyään rahan kotiin palanneelle talonpojalle, lähti tämä seuraamaan piispaa
ja tappoi sekä ryösti hänet Piispanristillä (vrt. Pyhän Henrikin legenda).
1200-1500 välillä ei yhdenkään piispan tiedetä saaneen surmaansa ko tavalla
ellei kyseessä ole mystinen Rodulf, jonka kohtalo on tuntematon.



Koordinaatit:     60*25'38'N,22*19'0'E









Vaikeasti eroteltavissa oleva hakkaus.neliöity
kuvankäsittelyohjelmalla josta erottaa kyseisen.



                                                                                     
















all pictures Copyright © Odesan